Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Jaakobin kirje

1. Luku 2

Älkää halveksiko köyhää

Veljeni, te, jotka uskotte meidän kirkastettuun Herraamme Jeesukseen Kristukseen, älkää katsoko henkilöön.

2. Jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessaan ja yllään hienot vaatteet, ja tulee myös köyhä likaisissa vaatteissaan,

3. niin te kiinnitätte huomionne tuohon hienosti pukeutuneeseen ja sanotte: "Istu tähän mukavasti." Köyhälle te sanotte: "Seiso sinä tuossa" tai "Istu tähän jalkajakkarani viereen."

4. Ettekö te silloin ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa? Eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?

5. Kuulkaa, rakkaat veljeni! Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka ovat maailman silmissä köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut häntä rakastaville?

6. Mutta te olette häpäisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat sorra teitä ja vedä teitä tuomioistuinten eteen?

7. Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?

8. Jos te noudatatte Raamatun kuninkaallista lakia: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein.

9. Mutta jos te katsotte henkilöön, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät lainrikkojiksi.

10. Sillä se, joka pitää koko lain mutta rikkoo yhdessä kohdassa, on syyllinen kaikissa kohdin.

11. Hän, joka sanoi: "Älä tee huorin", sanoi myös: "Älä tapa." Jos et teekään huorin mutta tapat, olet lainrikkoja.

12. Puhukaa ja toimikaa niin kuin ne, jotka tuomitaan vapauden lain mukaan.

13. Tuomio on näet armoton sille, joka ei ole osoittanut laupeutta. Laupeus saa tuomiosta riemuvoiton.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Jaak. 2:1-13)

 

Puolueeton lähimmäisenrakkaus

1."Veljeni" merkitsee siirtymistä uuteen aiheeseen, kuten myös jakeissa 1:19; 2:5,14; 3:1 ja 5:7. Jaakob haluaa nyt erityisesti painaa heidän mieleensä, etteivät he saa katsoa henkilöön. Kun niin tapahtuu, ohitetaan aina köyhät ja pienet. Varoituksia köyhän halveksimisesta on monissa kohdissa Vt:ssa. Ks. esim. 3 Moos 19:15; Snl 22:22. "Henkilöön katsominen (prosèpolêmpsia)", ilmaisu, jota aluksi käytettiin tuomarin puolueellisuudesta, mutta myöhemmin se tarkoitti kaikenmuotoista puolueellisuutta. Monikkomuoto voi tässä tarkoittaa tällaisen suhtautumisen useita ilmenemismuotoja. Vrt. j. 9.

2."Mies" tuskin tarkoittaa tässä seurakunnan jäsentä. Seurakunnan kokoukset olivat avoimia kaikille (vrt. 1 Kor 14:23). On mahdollista, että silloin tällöin joku varakas henkilö tuli kristittyjen jumalanpalveluksiin nähdäkseen, mitä siellä tapahtui. Kahden sisään astuvan henkilön välillä oli ilmeinen ero. Toinen oli pukeutunut loistaviin vaatteisiin, toinen likaisiin. Rikkailla oli usein lukuisia sormuksia. Tässä kultasormus ilmentää jotakin ylellistä ja suureellista.

3.Jaakobilla ei ole mitään sitä vastaan, että kokouksen johtaja ottaa kohteliaasti vastaan ensikertalaisen, eikä hän arvostele sitäkään, jos huoneisto on niin pieni, että joku joutuu istumaan lattialla tai seisomaan. Mutta hän ei hyväksy ihmisten erottelemista ulkonaisten seikkojen perusteella. On luonnollista, että tämän maailman tilaisuuksissa tehdään niin, mutta Jumalan seurakunnassa sellaista ei saa tapahtua. Se, joka näkee Kristuksen silmin, ei kiinnitä huomiota rikkaan sen paremmin kuin köyhänkään ulkoasuun. Hän näkee molemmat ihmisinä, jotka tulisi voittaa Kristukselle. Ihmiselle saattaa olla ratkaisevaa, miten hänet juuri tuolla hetkellä otetaan vastaan. Vastaanotto paljastaa uskovien todelliset tunteet.

4.Se, joka arvioi ihmisiä ulkonaisin perustein, joutuu ristiriitaan uskonsa kanssa ja kieltää sen (j. 1). Kun näin teemme, aiheutamme myös hajaannusta Kristuksen seurakunnassa. He langettivat tuomioita kehnoin perustein, lähtemällä siitä, että kultasormuksen ja hienojen vaatteiden omistajan täytyi olla arvokkaampi kuin huonosti pukeutuneen.

5.Jaakob asettaa väärämieliset tuomarit tuomioistuimen eteen (j. 4). Ihmiset arvostavat yleensä sitä mikä näyttää parhaalta. Jumala toimii laupeudessaan toisella tavalla. Hän valitsee sen, joka ei ole mitään (1 Kor 1:26). On itsestään selvää, ettei köyhiä ihmisiä ole valittu köyhyyden tähden, mutta köyhissä ihmisissä on enemmän uskovia kuin rikkaissa. Jaakob kirjoittaa tässä rikkaista ja köyhistä yhteiskuntaluokkina, koska hänen lukijansa tekivät tällaisen jaottelun. He halveksivat köyhiä ja ihailivat rikkaita.

6.Nämä kristityt nöyryyttivät häpeällisesti köyhää ja kuitenkin he olivat itse kokeneet painostusta saman yhteiskuntaluokan taholta, jota he nyt suosivat. Vaikka Ut:n kristittyjen joukossa oli tosin varakkaitakin (Joosef Arimatialainen, Barnabas, Lyydia, Filemon), niin rikkaita ja mahtavia ei kuitenkaan ollut paljon (1 Kor 1:26 ss.). Rikkaat eivät piitanneet messiastoivosta. He olivat tyytyväisiä elämäänsä sellaisena kuin se oli.

7.Rikkaat eivät uskoneet tarvitsevansa Vapahtajaa, ja siksi he pilkkasivat hänen nimeään. Pilkka kohdistui luonnollisesti tällöin myös niihin, jotka uskoivat häneen. "Pilkkaaminen" on puheella haavoittumista, pisteliästä ja myrkyllistä ilkeyksien sanomista vahingoittamistarkoituksessa.

8.Lainaus on 3 Moos 19:18:sta. Laki on "kuninkaallinen", koska se on Jumalan valtakunnan laki ja Kuninkaan antama. Toiseksi tämä laki ohjaa kaikkia muita inhimilliseen elämään liittyviä lakeja. Se on kaiken yläpuolella oleva, jumalallinen laki. Jumala on ilmoittanut selvästi tämän lain sanassaan, ja hänen palvelijansa ovat velvolliset noudattamaan sitä. Juutalaisten keskuudessa tätä lakia alettiin soveltaa siten, että vain omia maanmiehiä pidettiin lähimmäisinä, mutta Jeesus väitti jokaisen jollakin tavalla apua tarvitsevan olevan lähimmäinen (Luuk 10:29-37). Kuninkaallisella lailla on yksi päämäärä: palvella lähimmäisten parasta.

9.Ihmisten erotteleminen ja henkilöön katsominen on jyrkässä ristiriidassa kuninkaallisen lain kanssa, sillä laki nimenomaan kieltää sellaisen kohtelun (3 Moos 19:15). Aina ulkonaisin perustein arvioidessaan ihminen tekee synnin, ja synti on jumalallisen lain rikkomista. Vrt. 1 Joh 3:4.

10.Ilmaisu "yhtä kohtaa vastaan" on hyvin painokas: 'yhdessä asiassa, yhdessä ainoassa kohdassa'. Ei ole mahdollista valita Jumalan laista vain joitakin kohtia oman mielensä mukaan. Emme voi puolustella joidenkin lain kohtien rikkomista väittämällä noudattavamme kyllä toisia kohtia. Tietyt asiat saattavat näyttää meidän mielestämme vähemmän tärkeiltä, mutta Jumalan kansan on hyväksyttävä Jumalan laki kokonaisuudessaan. Sen, joka luulee noudattavansa rakkauden lakia kohtelemalla rikasta hyvin ja osoittamalla hänelle kunnioitusta (j. 3), on osoitettava samanlaista kunnioitusta köyhälle.

11.Nämä molemmat käskyt kuuluvat samaan lakiin, ja toinen on yhtä ehdoton kuin toinenkin. Jos rikomme jommankumman näistä käskyistä, rikomme Jumalan lain ja syyllistymme koko lain rikkomiseen.

12.Kristillinen rakkaus ilmenee sekä sanoina että tekoina. Jaakob kehottaakin lukijoitaan noudattamaan kuninkaallista lakia sekä puheessa että teoissa. Heidän tulee elää oma tuomionsa silmiensä edessä. Myös 1:25:ssa tätä lakia sanotaan "vapauden laiksi". Sen ovat tunnustaneet kaikki ne, jotka ovat ottaneet Kristuksen ikeen päälleen. He tietävät, että Jumala on armossaan vapauttanut heidät Kristuksen kautta siitä rangaistuksesta, jonka he olisivat muutoin saaneet tottelemattomuutensa vuoksi. Yhteydessä Kristukseen he ovat ottaneet vastaan uuden, vapauttavan voiman, jonka avulla heidän on mahdollista totella Jumalaa.

13.Kristityn ei tarvitse pelätä tuomiota, kun hän elää Jumalan tahdon mukaan. Hän ei kuitenkaan saa unohtaa niitä ehtoja, joita Jeesus itse tähdensi. Hän sanoi, että laupiaat saavat laupeuden (Matt 5:7). Se, joka ei tuomitse, ei joudu tuomittavaksi (Matt 7:1). Toisaalta se, joka ei anna toisille anteeksi, ei saa itsekään tarvitsemaansa anteeksiantamusta (Matt 6:15). Vrt. Matt 18:23-25.

 
 
©2018 TAIVAAN KANSALAINEN - suntuubi.com