Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Jaakobin kirje luku 1 jatkuu...

19. Tietäkää, rakkaat veljeni, että jokaisen ihmisen tulee olla nopea kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan,

20. sillä miehen viha ei toteuta Jumalan vanhurskautta.

21. Pankaa siis pois kaikki saastaisuus ja kaikenlainen pahuus ja ottakaa sävyisästi vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne.

22. Olkaa sanan tekijöitä eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.

23. Jos joku on sanan kuulija mutta ei sen tekijä, hän on kuin mies, joka kuvastimesta tarkastelee luonnollisia kasvojaan.

24. Hän tarkastelee itseään, lähtee pois ja unohtaa heti, millainen oli.

25. Mutta se, joka on katsonut täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä eikä ole muistamaton kuulija vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.

26. Jos joku luulee palvelevansa Jumalaa mutta ei hillitse kieltään, hän pettää sydämensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha.

27. Puhdasta ja tahratonta jumalanpalvelusta Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdingossaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Jaak. 1:19-27)

 

19.Tieto uudestisyntymisestä johtaa uuteen elämään. Vain Jumalan sana antaa meille tarvitsemamme avun. Siksi meidän tulee pyrkiä kuulemaan sitä. Tätä sanaa meidän tulee kuulla (j. 19), ottaa se vastaan (j. 20) ja noudattaa sitä (j. 22). Jaakob palaa myöhemmin kielen synteihin, erityisesti luvussa 3.

20.Tässä perustellaan edellisen jakeen kehotuksia. Jaakob sanoo, ettei ihmisen viha voi mitenkään vaikuttaa sellaista, joka on Jumalan mielestä oikein. Viha ei koskaan voi johtaa siihen käytännön vanhurskauteen, jota Jumala odottaa.

21.Jotkut ovat ymmärtäneet Jaakobin väärin siten, että hän tarkoittaisi pelastuksen olevan inhimillisten ponnistusten, omien tekojen tulos. Sellaista ajatusta hän itse vastustaa voimakkaasti tässä jakeessa. Jumalan sana, joka on meihin istutettu, voi pelastaa meidän sielumme. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että elämäntapamme olisi yhdentekevä asia. Jaakob on aina valmis muistuttamaan lukijoilleen, miten välttämätöntä on harjoittaa uskoa käytännössä. Se, joka on "hiljainen", on nopea kuulemaan ja hidas puhumaan (j. 19). Hän ei myöskään tee liian pikaisia johtopäätöksiä. Kun hän havaitsee itsessään sellaista, mikä muistuttaa pahuudesta ja saastaisuudesta, hän haluaa panna sen pois.

22.Ei riitä, että sanaa kuullaan ja että se otetaan vastaan, vaan tarkoitus on, että kuulija myös menettelee sen mukaisesti. Vrt. Room 2:13. Jumalan sana ei siis ole vain jotakin sinänsä mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää, vaan se on sellaista elämänviisautta, joka tulee ottaa vastaan ja soveltaa käytäntöön. Jotkut olivat ilmeisestikin sitä mieltä, että pelkkä sanan kuuleminen riitti. Jaakob sanoo sellaisten ihmisten pettävän itseään.

23.Edellä sanotun havainnollistamiseksi seuraa vertaus ihmisestä, joka on niin hajamielinen, että unohtaa jopa oman ulkonäkönsä! Hän katsoi itseään peilistä, ts. Jumalan sanan valossa, ja hänen olisi pitänyt huomata esimerkiksi olevansa likainen, mutta se ei tehnyt häneen mitään vaikutusta. Hän ei myöskään toiminut siten kuin hänen näkemänsä olisi edellyttänyt, vaan unohti sen välittömästi.

24.Todennäköisesti tässä kuvattu henkilö alkoi ajatella muita asioita, niin että hän unohti kokonaan sen mitä peilistä näki. Jos hän olisi muistanut sen, hän olisi toiminut sen mukaan.

25.Tässä kysymys ei ole vain peiliin vilkaisemisesta, vaan vapauden täydellisen lain läpikotaisesta sielullisesta ja hengellisestä tutkimisesta. Jaakob viittaa tällä Jumalan sanaan, joka näyttää kuvan siitä vanhurskauden laista, jota Jumala on käskenyt meidän toteuttaa elämässämme hänen armonsa avulla. "Katsoo (parakyptè)", 'kurkistaa, kumartua katsomaan', vrt. Luuk 24:12. Sana ilmaisee tässä tarkkaavaisuutta ja uteliaisuutta.

26.Tämä jae liittyy kohtaan 19-20, jossa puhutaan kielestä. Seuraava jae jatkaa jakeiden 22-25 ajatusta sanan noudattamisesta. "Jumalanpalvelija (thrêskos)", 'uskonnollinen', hyvin harvinainen adjektiivi, joka esiintyy Ut:ssa vain tässä. Se kuvaa ihmistä, joka osoittaa kunnioitusta jumalallisia asioita kohtaan ja on hyvin tarkka suhteessaan niihin. Samaa sukua oleva substantiivi "thrêskeia" tarkoittaa uskonnollista seremoniaa, jumalanpalvelusta (Apt 26:5; Kol 2:28; Jaak 1:26,27).

27.Todellinen jumalanpalvelus on muutakin kuin sanoja. Kristuksen Henki elää uskovassa, ja hänen tulee tehdä Kristuksen tekoja maan päällä. Vrt. Matt 25:40 ss. "Puhdas" ja "tahraton" korostavat kumpikin kristityn elämän puhtauden välttämättömyyttä. Tällainen puhdas jumalanpalvelus edellyttää henkilökohtaista yhteyttä maailman hädänalaisiin. Kristillinen rakkaus ilmenee sekä sanoina että tekoina. Kukaan ei tule kristityksi tekemällä hyvää, mutta kaikkien kristittyjen velvollisuus on tehdä hyvää. "Käydä katsomassa" tarkoittaa huolehtimista, huolenpitoa.

 
 
©2018 TAIVAAN KANSALAINEN - suntuubi.com